Tilan eläimet

Tilallamme on pyöreesti 60 uuhta 2-4 siitospässiä. Pässit linjoista: 7, 43,14

2015-2016 Siitospässimme ovat:

7 Anttilan Hemmo ,valkea suomenlammas, päässä hieman ruskeata

43 Kotilan Jannu, valkea suomenlammas

15 Frugårdenin Aston valk, suomenlammas

19 Mäntylän Bärtti rusk. suomenlammas

raijalle-46.jpg







Hemmon_prof








Hemmon profiilia vuosikkaana

Lampaamme ovat luonteeltaan kesyjä ja uteliaita, niikuin maatiaisrodun kuuluukin olla. Meidän lampaamme ovat aika isokokoisia.

Vappu_ja_kumppanit_laitumella.jpg

Alusta asti olemme kuuluneet lammastarkkailuun ja scrapie- ja maedi-visna valvontaohjelmiin. Nyt kuulumme uuteen maedi-visna ja CAE-terveysvalvontaan. Terveysluokat: 1 (mm. kiininen scrapie-tarkastus kerran vuodessa ja verikokeet 3 vuoden välein MV).

Myymme myös jalostuseläimiä muille lammastiloille.

Teuraskaritsat menevät lähellä olevaan pienteurastomoon, Väisäsen kotilihaan, myymme karitsanlihaa suoraan asiakkaille teuraserien yhteydessä myös.

Suomenlampaan ollessa kyseessä, myös villa on arvokasta. Villa keritään kaksikertaa vuodessa. Kaikki sopiva villa pyritään lähettämään Pirtin kehräämöön.

Tilalla on käynyt myös vierailijoita. Kesä on parhainta aikaa vierailuille, silloin näkee lampaat onnellisimillaan. Isossa porukassa laitumella voikukkia napostelemassa. Meidän laitumista suurinosa on ihan pihapiirissä.

Kaikki lampaat, niin isot kuin pienetkin, ovat sähköaidassa. Tottuttaminen tapahtuu karitsana. Korvamerkit eivät takerru aitaan ja on huomattavasti edullisempi pystyttää kuin verkkoaita.

lammastila_kuvia_2007_099.jpg

Kerittyjä lampaita keväällä 2007. Jouni-isäntä suorittaa kerinnät jo tottuneesti hikikarpaloitten kera.






lammastila_kuvia_2007_144.jpg






Kuvassa sointu uuhi. Uuhet ovat linjaa 3,7, 4, 21, 23, 34, 44, 45 ja 64.



MEIDÄN TILAN ENSIMMÄINEN SIITOSPÄSSI:

lammastila_kuvia_2007_141.jpgAapeli-pässi tulossa farmarista 2007.






Kaikki tilan lampaat ovat puhtaita suomenlampaita ja niiden jalostaminen on mielenkiintoista ja olemme kovasti mieltyneet tähän kansallisrotuumme...

Kaikki uuhet ovat hyviä emoja. Kannatti ostaa alussa hyviä uuhia ja laadukkaat pässit. Siitä on ollut helppo kehittää eläinainesta. Olen suorastaan ylpeä komeista uuhistamme, rakenteeltaan ne ovat suoraselkäisiä ja hyväjalkaisia.

Suurinosa uuhista tekee kolmosia, muutamia nelosia syntyy myös ja on tullut parit viitoset myös.Ykköset ovat vähemmistönä. Nuorille uuhille syntyy tavallisesti kakkoset.

Karitsointi onkin tilan töistä ehdottomasti rankinta, joskin antoisinta. Karitsointia valvotaan tarkasti, joskin pyritään luonnollisuuteen. Uuhia nimenomaan karsitaan emo-ominaisuuksia tarkkailemalla. Tuttipullo-karitsat eivät ole toivottavia, ja onneksi niitä onkin vähän.

lammastila_kuvia_2007_251.jpg

Kesyjä pässejä on helppo kuljettaa...







Tavoittena on että uuhet ovat emo-ominaisuuksiltaan hyviä ja karitsat kasvavat nopsaan. (Karisatuotos tavoite 42 kg päiväkasvu: 300g). (Tosin lihakksikkuus alkaa olla merkittävämpi tekijä kohtuullisella kasvulla...)

Eläimemme ovat myös kesyjä. S.e onkin tärkeä ominaisuus. ("hötkylät" pyritään karsimaan, jos niitä nyt onkaan..)

Miksi lampaita ei voisi rapsutella ja jutustella niille, vaikka harjoittaakin lammastaloutta ammattimaisesti. Saapi sitten muutakin iloa kuin lihatilin ja kopallisen villalankoja... Kesyt eläimet ovat myös stressittömämpiä ja niitä on helpompi käsitellä.

Muutenkin tilan lampaita kasvatetaan "lempeällä otteella" vaikka karsintaa ja jalostusta tehdääkin... pieninkin rääpälekaritsa on ansainnut elonpäiviä..

Kuva: Minna Lappi

lammaskortti18.jpg




















Hmm.. mitähän lampaat ovat oikeen ajatelleet, kun suolakiven tämännäköiseksi olivat nuolleet..


Värillinen katras on kehitteillä valkoisten rinnalle kuvassa Hilda.

Kuvan ottanut Eero Lappiraijalle-48.jpg