Tilan eläimet

Tilallamme on pyöreesti 60 uuhta 2-4 siitospässiä. Pässit linjoista:

24 Anttilan Tuure, musta, suomenlammas ( Hienovillainen suomenlammas, harvinainen linja )

57 Hernesalon Edorf. valk. suomenlammas (turkistyyppinen villa , melko harvinainen linja )

57 Hernesalon Edorf

14 Mäntylän Bärtti (Bärtiltä jäi monta hyvää uuhta jatkoon )

Lampaamme ovat luonteeltaan kesyjä ja uteliaita, niikuin maatiaisrodun kuuluukin olla. Meidän lampaamme ovat aika isokokoisia.

Alusta asti olemme kuuluneet lammastarkkailuun ja scrapie- ja maedi-visna valvontaohjelmiin. Nyt kuulumme uuteen maedi-visna terveysohjelmaan mv1

Myymme myös jalostuseläimiä muille lammastiloille.

Suomenlampaan ollessa kyseessä, myös villa on arvokasta. Villa keritään kaksikertaa vuodessa. Kaikki sopiva villa pyritään lähettämään Pirtin kehräämöön.

Tilalla on käynyt myös vierailijoita. Kesä on parhainta aikaa vierailuille, silloin näkee lampaat onnellisimillaan. Isossa porukassa laitumella voikukkia napostelemassa. Meidän laitumista suurin osa on ihan pihapiirissä.

Kaikki lampaat, niin isot kuin pienetkin, ovat sähköaidassa. Tottuttaminen tapahtuu karitsana. Korvamerkit eivät takerru aitaan ja on huomattavasti edullisempi pystyttää kuin verkkoaita.

Kerittyjä lampaita keväällä 2007. Jouni-isäntä suorittaa kerinnät jo tottuneesti hikikarpaloitten kera.

Kuvassa sointu uuhi. Uuhet ovat linjaa 14,15,24,44,57 .

MEIDÄN TILAN ENSIMMÄINEN SIITOSPÄSSI:

Aapeli-pässi tulossa farmarista 2007.

Kaikki tilan lampaat ovat puhtaita suomenlampaita ja niiden jalostaminen on mielenkiintoista ja olemme kovasti mieltyneet tähän kansallisrotuumme...

Kaikki uuhet ovat hyviä emoja. Kannatti ostaa alussa hyviä uuhia ja laadukkaat pässit. Siitä on ollut helppo kehittää eläinainesta. Olen suorastaan ylpeä komeista uuhistamme, rakenteeltaan ne ovat suoraselkäisiä ja hyväjalkaisia.

Suurinosa uuhista tekee kolmosia, muutamia nelosia syntyy myös ja on tullut parit viitoset myös ja harvinaisuutena kuutoset.Ykköset ovat vähemmistönä. Nuorille uuhille syntyy tavallisesti kakkoset.

Karitsointi onkin tilan töistä ehdottomasti rankinta, joskin antoisinta. Karitsointia valvotaan tarkasti, joskin pyritään luonnollisuuteen. Uuhia nimenomaan karsitaan emo-ominaisuuksia tarkkailemalla. Tuttipullo-karitsat eivät ole toivottavia, ja onneksi niitä onkin vähän.

Kesyjä pässejä on helppo kuljettaa...

Tavoittena on että uuhet ovat emo-ominaisuuksiltaan hyviä ja karitsat kasvavat nopsaan. (Karisatuotos tavoite 42 kg päiväkasvu: 300g). (Tosin lihakksikkuus alkaa olla merkittävämpi tekijä kohtuullisella kasvulla...)

Eläimemme ovat myös kesyjä. S.e onkin tärkeä ominaisuus. ("hötkylät" pyritään karsimaan, jos niitä nyt onkaan..)

Miksi lampaita ei voisi rapsutella ja jutustella niille, vaikka harjoittaakin lammastaloutta ammattimaisesti. Saapi sitten muutakin iloa kuin lihatilin ja kopallisen villalankoja... Kesyt eläimet ovat myös stressittömämpiä ja niitä on helpompi käsitellä.

Muutenkin tilan lampaita kasvatetaan "lempeällä otteella" vaikka karsintaa ja jalostusta tehdääkin... pieninkin rääpälekaritsa on ansainnut elonpäiviä..

Kuva: Minna Lappi

Hmm.. mitähän lampaat ovat oikeen ajatelleet, kun suolakiven tämännäköiseksi olivat nuolleet..

Värillinen katras on kehitteillä valkoisten rinnalle kuvassa Hilda.

Kuvan ottanut Eero Lappi